lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kivikausi alkaa



Kun ihminen oli kehittynyt, se halusi myös selviytyä. Niinpä se alkoi tehdä kivestä työkaluja ja alkoi kivikausi. Yllä video, jossa näytetään, miten kivikauden aseita tehtiin. Video englanniksi.
              Kivikausi vallitsi  8000 - 1300 eKr. Sinä aikana alinkeinoina toimivat metsästys, kalastus ja keräily. Silloin ihmiset alkoivat ajatella, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen ja alkoivat uskoa tuonpuoleiseen. He myös hautasivat kuolleet leirinsä jäsenet. 
              Kivikauden ihmiset uskoivat hedelmällisyyden jumalattareen, maaemoon, joka on luonut kaikki elävät, myös ihmiset. Jumalattaresta tehtiin patsaita, joista Willendorffin Venus-veistos on tunnetuin. Ne on kuvattu kasvottomia sillä niillä on haluttu ilmaista luonnon ylipersoonallista, jumalallista luomisvoimaa. Alla  Willendorffin Venus-veistos. (lähde?)

         Kivikauden työkaluja olivat vasarakirves, tasataltta, pallonuija, keihäät, kirveet ja nuolet. He metsästivät hirviä, peuria, lintuja, kaloja ja hylkeitä,  sekä satunnaisesti muitakin nisäkkäitä.
      Kivikaudella myös kaupankäynti kehittyi. Pohjoismaista vietiin yleensä eläinten nahkoja, turkkeja, traaneja ja sinne tuotiin sembramäntyä, itäistä piitä, läntistä piitä, sädekiviliusketta, punaliusketta, meripihkaa ja äänisen viherliusketta. (lähde?)
Kivikauden kota
        Kivikauden ihmiset asuivat yleensä kodissaan, kodassa. Kodat valmistettiin puusta, kaarnasta, nahoista ja turpeesta. Yllä kivikauden kota.
         

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Homot

Homo Ergaster

Seuraava vaihe ihmisen kehityksessä nykyihmiseksi tapahtui n. 1,8 miljoonaa vuotta sitten 
Afrikassa, kun siellä eli laji nimeltään Homo Ergaster. Näillä nykyihmisen esi-isillä oli ensimmäistä 
kertaa tehokkain elimistön jäähdytysjärjestelmä. Niillä oli isot nenät, karvaton keho ja ne hikoilivat. 
Kaikki nämä auttoivat kehon jäähdyttämisessä Afrikan kuivilla mailla.
      Homo Ergaster eli n. 1,9-1,4 miljoonaa vuotta sitten. Nimi tulee kreikankielen sanasta ktístis, joka tarkoittaa työmiestä. Juuri H. Ergaster keksi nyrkki-iskurin ja käsikirveen n. 1,6 miljoonaa vuotta sitten. On löydetty myös todisteita siitä, että he osasivat käyttää tulta ja kypsentää lihaa.
     H. Ergasterilla oli myös isot aivot: se pystyi toimimaan yhteisössä, päättelemään jälkiä sekä keskustelemaan ja ymmärtämään lajitovereitaan.


Homo Erectus
N. 1,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa kehittyi Homo Erectus, eli pystyihminen. Se kasvoi 
korkeintan 1,60 m pitkäksi ja niillä oli hieman litteät kasvot. Laji levisi Afrikasta myös Lähi-itään. 
    Lähi-idässä eläessään tämä laji käytti bambua työkalujen raaka-aineena. Toki ne käyttivät myös vielä ihan kivestäkin tehtyjä työkaluja, mutta Lähi-idän bambumetsistä löytyi paljon myös tätä ainetta. Itse työkalut eivät olleet vielä kehittyneet mihinkään. Ei oltu mm. keksitty vielä yhdistää kiveä keppiin, jolloin oltaisiin saatu työkalulle varsi.
 Yhden asian tämä laji kyllä keksi ensimmäisenä: se onnistui hallitsemaan tulta. Ensimmäistä 
kertaa ihmisen historiassa pystyttiin hallitsemaan ympäristöä. Tuli saatiin aikaan lyömällä kahta kiveä vastakkain ja näin saamalla kipinöitä aikaiseksi.
    H. erectuksen aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, keskimäärin 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Pystyihminen oli nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti H. erectus osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta sekä varastoida ruokaa. Varhaiset H. erectukset elivät Turkanajärven ja Olduvain rotkon tienoilla.


Homo Heidelbergensis

Homo Heidelbergensis eli Heidelberginihminen oli ensimmäisenä Eurooppaan levinnyt laji. Se eli n. 0,5 miljoonaa vuotta sitten. He olivat n. 1,8 metriä pitkiä ja muutenkin hieman nykyihmistä rotevampia, he olivat mm. lihaksikkaampia. 
    Heidelberginihmiset muistuttivat jo nykyihmistä melko suuresti. Ne käyttäytyivät nykyihmisen lailla. heillä oli mm. isot aivot ja tiiviit perhesuhteet. Hekin osasivat hyödyntää tulta apunaan. He osasivat myös käyttää luontoa lääkkeenä, eli he osasivat hyödyntää erilaisia kasveja parantamiseen.

 Yksi asia heidät kuitenkin erotti nykyihmisestä. Heillä ei ollut mielikuvitusta. He eivät mm. 
ymmärtäneet kuolemaa (kuolleet vain jätettiin jälkeen) tai muuta maailmaa vielä ihan niin hyvin kuin me. perhesuhteet ja puhuminen toki olivat vain vahvistuneet entisestään. 
 Heidelberginihminen kuoli sukupuuttoon n. 250 00 vuotta sitten. Erään tiedon mukaan tästä 
lajista olisi kehittynyt seuraava nykyihmisen esi-isä.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Australopithecus

Ennen kuin aloitan, tulee tieteellinen luokittelu (siitä saa hiukan tietoa, lähde Wikipedia):

Domeeni: Aitotumaiset 
Kunta: Eläinkunta 
Pääjakso: Selkäjänteiset 
Alajakso: Selkärankaiset 
Luokka: Nisäkkäät
Lahko: Kädelliset
Heimo: Isot ihmisapinat 
Alaheimo: Homininae
Tribus: Hominini
Alatribus: Hominina
Suku: Australopithecus

Eli: mikä Australopithecus oli? Eteläapina tai Lucy toiselta nimeltään. Ensimmäinen Australopithecus tupsahti maailmaan n. 3,7 miljoonaa vuotta sitten. 
No miten Australopithecus sitten erosi apinasta?
Ne pystyivät kävelemään pysty-asennossa vaivatta, joten kädet jäivöt vapaiksi jaruoan hankinta helpottui.
    Miten se erosi ihmisestä? Se ei puhunut, eivätkä sen aivot olleet yhtä kehittyneet. Hauskaa, eikö? Eräs Australopitecus sediba oli kuulemma niin ihmismäinen, että sitä on jopa ehdotettu Homoksi! Oijoi! 

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Jääkaudet

Milloin se oli? Miksi se oli? Missä se oli?
   Ai että joukosta puuttuu "Mikä se oli?"? Hei haloo, kyllä sinun jääkausi pitäisi tietää. Jos et... no, ei siitä sen enempää.
     Ensimmäinen jääkausi alkoi n. 2.4-2.3 miljardia vuotta sitten, mutta Suomen alueen käsittänyt jääkausi alkoi n. 115.000 vuotta sitten. Nature -lehdessä amerikkalais-brittiläinen tutkijaryhmä päätteli näin:
"Aiemmin on oletettu että pohjoisen napa-alueen pysyvä jäätyminen on alkanut huomattavasti myöhemmin, 3 miljoonaa vuotta sitten. Vastakkaisella puolella maapalloa, Etelämantereella pysyvä jää kehittyi jo 34 miljoonaa vuotta sitten."

Joten, jääkausia on ollut monta eri puolilla maapalloa, esimerkiksi Wum (viimeinen Alpeilla), Veiksel (viimeinen Pohjois-Euroopassa), Vitsula (viimeisin Puolassa), Devesian (viimeisin Englannissa) sekä Wisconsin (viimeisin Amerikassa).

Lainaus merenkurkku.fi:stä:
"Aivan tarkkaan ei tiedetä, miten monta jääkautta maapallolla on ollut, mutta arviolta niitä on ollut noin 40!"
Joten, kaikilla jääkausilla ei ole nimiä, eikä osata sanoa tarkkaan, milloin kukin jääkausi oli.

Miksi jääkausia sitten on ollut? No, en taida selostaa, vaan pannaan Wikipedia kertomaan:


"Maan ilmasto vaihtelee eri pituisilla jaksoilla eri syistä. Satojen ja kymmenien miljoonien vuosien pituiset vaihtelut ovat ensisisjaisesti mannerliikuntojen aiheuttamia. Toinen mahdollinen aiheuttaja on vuoristojen ja niihin liittyvien jäätikköjen synty ja häviäminen. Jääkausien mittakaavassa eli kymmenen ja sadan tuhannen vuoden välein tapahtuvat muutokset liittyvät maapallon kiertoradan jaksollisiin muutoksiin.

Syitä Maan ilmaston muuttumiseen jääkaudella oli monia. Perussyyt ovat Maan radan ja akselikallistuman muutokset ja mannerliikuntojen aiheuttamatmerivirtamuutokset. Siihen, että pleistoseenikaudella jääkausia on esiintynyt toistuvasti, on ilmeisesti suurelta osin vaikuttanut tertiäärikauden lopulla tapahtuneet laajat vuorenpoimutukset. Tällöin meri vetäytyi pois laajoilta matalilta rannikkoalueilta, ja lämpötila alenee, koska maa heijastaa takaisin avaruuteen suuremman osan auringonsäteilystä kuin vesi. Lisäksi vuoristoissa ilmanlämpötila on yleensäkin alempi kuin merenpinnan tasolla. Samaan tapaan olivat aikaisemmin kivihiilikauden vuorenpoimuttumisia seurannut permikauden laajat jäätiköitymiset.
Pohjoisen pallonpuoliskon ilmastonmuutosten on selitetty johtuvan Maan radan soikeuden ja akselin suunnan jaksollisista muutoksista, niin sanotuista Milankovićin jaksoista. Maan radan ja akselikallistuman jaksolliset muutokset johtuvat muiden taivaankappaleiden aiheuttamista häiriöistä. Ne eivät tosin vaikuta Maan saaman auringonsäteilyn kokonaismäärään, ainoastaan sen jakautumiseen Maan eri alueiden kesken, mutta voivat silti johtaa pohjoisilla seuduilla kesien huomattavaan kylmenemiseen ja sitä kautta jäätiköitymisiin.
Toisaalta jääkaudet vaativat tietyillä tavoin kulkevia merivirtoja ja sopivanlaista termohaliinikiertoa. Maassa on lämmintä silloin, kun merivirrat kuljettavat lämmintä vettä päiväntasaajalta korkeammille leveysasteille.
Myös mannerliikunnot vaikuttavat merivirtoihin ja jäätikköjen muodostumiseen. Panaman kannaksen on ajateltu ollen merkittävässä roolissa edellisen jäätiköitymisen alkamisessa."
Onko siis tulossa jääkausi? Netti väittää niin, mutta kukapa sen tietäisi? Ei kukaan. Sitä paitsi, jos on tulossa jääkausi jo piankin, kukaan ei voi sille yhtikäs mitään.

Mutta mitä jälkiä jääkausi on jättänyt? Ota silmä käteen ja katso! Bongaatko nämä: (?)
  • Hiidenkirnu ( kallioperässä olevia syviä, usein veden täyttämiä kuoppia. Ne ovat syntyneet kun jääkaudella kivi tai kivet hiersivät kallioon kolon, joka voi usein olla jopa useita metrejä syvä.)
  • Pirunpelto (laaja alue täynnä kiviä, jotka mannerjää on kuljettanut)
  • Silokallio (ihan sileä kallio, yleensä meren rannalla. Mannerjää on hionut sen sileäksi)
  • Salpausselkä (Etelä-Suomessa sijaitsevia harjumuodostelmia ja ne syntyivät noin 11.500 - 10.000 vuotta sitten. Nämä harjut muodostuivat kivistä ja suuremmista lohkareista, jota jää kuljetti mukanaan. Mutta kun jään reuna pysähtyi paikalleen, niin sulava irtomaa muodosti harjut. Keskeisin Salpausselistä lähteen Hangista ja kulkee Lohjan, Lahden kautta Karjalaan. Harju on korkeimmillaan juuri lahden kaupungin kohdalla. Yleensä harjut ovat olleet hiekkavarastoja, sillä ne koostuvat erilaisista hiekoista.)
  • maan nouseminen (Jää painoi paljon ja maan sen alla vajosi. Ja nykyisin vielä tämä maan nouseminen on nähtävissä siten, että merenranta väistyy aina vaan kauemmaksi ja kauemmaksi. On arveltu, että parhaimmillaan maa nousee noin yhden metrin sadassa vuodessa.)

Mutta mitä jääkaudet tekivät ihmisille? Entä eläimille? 
  Lainaus Wikikirjastosta:

"Ihmiset 

Ihminen ei pystynyt elämään jääkauden olosuhteissa, sillä hänellä ei ollut nykyisen kaltaisia varusteita. Suurimman osan jääkauden ajasta olivat nykyihmistä alkeellisemmat neandertalinihmiset. Nykyihmisen katsotaan syntyneen jääkauden aikana Afrikassa ja siirtyneen sieltä Euroopan alueelle. Tämä Eurooppaan tulo tapahtui noin 40.000 - 30.000 vuotta sitten ja on mahdollista, että nykyihminen tappoi sukupuuttoon neandertalinihmisen.
Yleensä ihmiset elivät noin 200–300 kilometrin päässä jään reunasta, mutta esimerkiksi Norjan jäättömillä alueilla oli jää aivan ihmisten asutuksen läheisyydessä.

Eläimet

Ennen Veiksel-jääkautta Euroopan eläimistöön kuuluivat mm. mammutit, villasarvikuonot ja sapelihammaskissat. Kuitenkaan jääkauden edetessä eläinten häviäminen ei ollut yhtäkkistä, kuten oli ollut ihmisten laita.
Ensimmäisenä eläimenä jääkauden tieltä hävisi luolakarhu, mutta pian hävisivät myös villihevonen ja arovisentti. Hieman ennen jääkauden päättymistä, ehkä noin 13.000 vuotta sitten, hävisivät luolahyeena, luolaleijona sekä mammutti, joka oli käynyt harvinaiseksi eläimeksi jo aiemmin jään sulamisen myötä.
Villasarvikuono alkoi muuttua harvinaiseksi eläimeksi jo jääkauden loppupuolella ja se hävisi viimeistään hieman jääkauden päättymisen jälkeen. Jääkauden päättymisen aikoihin noin 13.000 vuotta sitten hävisi myskihärkä. Jättihirvi, napakettu ja ahma hävisivät Keski-Euroopasta hieman jääkauden päättymisen jälkeen, samoin taiga ja porokin harvinaistuivat. On epäilyksiä siitä, että villasarvikuonoa, mammuttia, arovisenttiä, luolakarhua, villihevosta (ehkä myös metsäelefanttia ja metsäsarvikuonoa) ja myöhemmin luolahyeenaa olisivat olleet kohteena ihmisen liialliselle metsästämiselle ja siksi ne olisivat kuolleet sukupuuttoon. Ihmiset metsästivät paljon tuona aikoina."

Entä miten ja miksi jääkaudet loppuivat? No, annetaan Wikipedian kertoa:

"Jääkauden päättymisen syy

Viime jääkauden päättymisen aiheutti pohjoisen pallonpuoliskon kesien lämpiäminen. Kesät lämpenivät, koska Maan pinnalle saapuva Auringon säteily kasvoi ja myös hiilidioksidia vapautui ilmakehään. Maan akselikallistuman ja akselin suunnan muutos pienensi talvista Auringon säteilyä, mutta kasvatti kesäsäteilyä. Näin vuodenajat voimistuivat. Meret, mantetet ja ilma lämpenivät. Myös ilmavirrat muuttuivat. Lumiraja nousi pohjoisella pallonpuoliskolla, ja jäätiköt alkoivat vetäytyä. Jääkauden päättyessä Golf-virta alkoi toimia täydellä teholla. Uusien tutkimusten mukaan jääkauden päättymistä joudutti se että mereen ja ehkä jäätikön läheiseen mantereeseenkin sitoutuneita kasvihuonekaasuja hiilidioksidia ja metaania vapautui ilmakehään lyhyessä ajassa valtavat määrät. Hiilidioksidin määrä kasvoi 15000-9000 radiohiilivuotta sitten 200:sta 265 ppm:ään, luultavasti Auringon sätelyn kasvun seurannaisilmiön. Hiilidioksidin määrä nousi kohtalaisen tasaisesti koko jääkauden päättymisen ajan suunnilleen samaan tahtiin kuin pohjoisen insolaatio ja Antarktiksen lämpötila lukuun ottamatta pientä hyppäystä Böllingin alussa. Samalla kuin hiilidioksidimäärä nousi, ilmassa leijuvan lössipölyn määrä väheni.
Grönlannin ja Antarktiksen metaaninmäärä nousi jääkauden huippukauden jälkeen melko tasaisesti ja hyppäsi rajusti ylös Böllingin alussa. Erään tutkimuksen mukaan tämä johtui siitä, että jääkauden lopun aikainen ilmastonmuutos ajoi eteläisen merialueen länsituulen vyöhykkeen etelämmäs. Näin Etelänapaa kiertävä Länsituulten virta voimistui ja nosti syvämeren hiilidioksidia pintaan kuplimaan ilmakehään. toisen näkemyksen mukaan hiilidioksidi olisi vapautunut jäätikön sulavesien tulvittamasta mannerjalustasta."

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Dinosaurusten tuho

Hei, hei haloo! Sitä puksutetaan eteenpäin ja porukat elää siinä uskossa, että dinosauruksia eleli sulassa sovussa ihmisten kanssa. Mutta ehei! Täytyyhän meidän kertoa, että dinosaurukset kuoli?
     Elikkäs. Dinosaurukset (kuten tiedämme) olivat ilmestyneet maailmaan n. 200 miljoonaa vuotta sitten ja kuolivat sukupuuttoon n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Itse asiassa se on hyvä, ettei dinosauruksia enää ole, sillä on arveltu, että jos ne olisivat vielä olemassa, kasvihuoneilmiö olisi paljon pahemmassa jamassa. Tämä johtuu  yksinkertaisesti siitä, että kun dinosaurus pieraisi, sieltä tuli kasvihuonekaasua.
      Joka tapauksessa, dinosaurusten kuolema oli sanotaanko nyt mielenkiinnoton. Maapalloon osui meteriitti ja lähes kaikki elämä tuhoutui.

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Ensimmäiset ihmiset

Evoluutio on laaja. Niin paljon eläimiä. Siispä ihmiset myös. Ensimmäiset ihmiset pullahtivat maapallolle n. 4 miljoonaa vuotta sitten, jääkauden lopuilla. Mutta nämä ihmiset lähentelivät kylläkin aika lailla apinaa: ne olivat ehkä n. metrin mittaisia, karvaisia ihmisiä joilla oli ulkonevat poskipäät ja litteä nenä. Näitä, ihmisen kehitysvaiheista ensimmäistä, kutsuttiin nimellä Lucy. Tämä tulee Beatlesin kappaleesta "Lucy in the sky with diamonds", jota tutkijat Don Johanson ja Tom Gray ryhmineen kuuntelivat illalla löydettyään Lucyn luurangon, jonka perusteella tehtiin nykyiset arviot Lucyjen ulkonäöstä. Nämä Lucyt keksivät myös ensimäisen aseen ja työkalun: nyrkki - iskurin. Se oli rosoinen teräväkärkinen kivi joka helpotti mm. syömistä.

Seuraavina ihmisen kehitysvaiheissa tulivat kätevä ihminen (2 000 000 vuotta sitten), pystyihminen (1 000 000 vuotta sitten), neandertalin ihminen (100 000 vuotta sitten) ja nykyihminen (40 000 vuotta sitten).

Latinaksi:

Lucy = LUCY
Kätevä ihminen = HOMO HABILIS
Pystyihminen = HOMO ERECTUS
Neandertalin ihminen = HOMO NEANDERTHALENSIS
Nykyihminen = HOMO SAPIENS SAPIENS