perjantai 31. toukokuuta 2013

Kivikauden elinkeinot

Tärkeimmät elinkeinot olivat metsästys, kalastus sekä luonnonvarojen keräily.
Lainaus http://www.nba.fi:stä:

"Kasvikunnasta kerättiin monipuolista ravintoa, kuten erilaisia juuria, marjoja, sieniä, kasvien siemeniä ja nokkosta. Kivikauden aikana pähkinäpensas viihtyi Keski-Suomessa asti ja järvissä kasvoi tärkkelyspitoista vesipähkinää. Kasvien lisäksi kerättiin linnunmunia. Purupihkaa pureksittiin ajankuluksi ja pihkaa käytettiin mahdollisesti myös lääkkeenä ja liima-aineena."

On myös melko varmaa, että ensimmäiillä ihmisillä oli jo susi, josta alkoi polveutua koira, metsästyskumppaninaan.

Rannikoilla saalistettiin hylkeitä niin ahkeraan, että grönlanninhylje metsästettiin lähes sukupuuttoon - kivikaudella! Kuvittele! Metsästysaseena oli luinen harppuuna. Rannikolla pyydettiin myös kalaa: kuhaa, madetta, muikkua, lohta, siikaa, lahnaa yms.

Sisämaassa riistaa olivat hirvet, metsäpeurat, majavat, karhut sekä erilaiset linnut. Suosituimpia olivat metsäkana- ja vesilinnut.







yhdenlainen metsäkana.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Kivikauden yhteisö

Kivikaudella yhteisöt olivat tavallisesti pieniä, 10-20 hengen ryhmiä, mutta niiden asukasluku saattoi kivuta jopa 50:neen, mikäli ruokaa riitti kaikille. Myös lapset olivat tasavertaisia yhteisön jäseniä  ja osallistuivat töihin kuten aikuiset, ja myös jotkut vanhukset auttoivat.
  Yhteisössä oli päällikkö, totta kai. Hänen jälkeensä tuli luultavasti joninlainen sukujen arvojärjestys, joka perustui taitoihin a sukulaissiteisiin, esim. "Olen päällikön poika, joten olen korkeassa asemassa" tai "Minulla ei ole sukulaissiteitä johtajiin tai korkea-arvoisiin eikä minula ole mitään erityisen hyvää taitoa; olen arvojärjestyksemme pohjasakkaa".