Menemme siis suoraan dinosauruksiin. Dinosaukukset eli hirmuliskot elivät mesotsoottisella maailmankaudella, mutta niitä eli jo triaskaudella (n. 250 miljoonaa vuotta sitten) jolloin oli paljon permikauden tyyppisiä matelijoita.
Suurimmat dinosaurukset olivat n. 12 (Brachiosaurus) metriä korkeita ja toisaalta pienimmät dinosaurukset olivat vain metson kokoisia (Comsognathus).
Muutama dinosaurus, niiden aikalainen ja muuta tietoa esittelyssä: (www.tunturisusi.com/dinosaurukset)
Parasaurolophus
Parasaurolophus oli varsin erikoisen näköinen kasvinsyöjädinosaurus. Se oli hadrosauri - ankannokkasauri eli sorsalisko. Sillä oli vahva, litteä häntä ja kaikkien ankannokkasaurien tapaan nokka kuin ankalla. Sen päälaella oli lähes kahden metrin pituinen ontto luuharja eli heltta. Luuharjan merkitystä ei täysin tiedetä, mutta se ilmeisesti toimi ääntä vahvistavana kaikukammiona, kun Parasaurolophus mylvähteli muille julki olemassa oloaan. Sillä oli siten kaiken aikaa mukanaan puhallininstrumentti.
Hoatsin
Kuvassa oikealla hoatsin, kummajainen nykylintujen joukossa. Hoatsin ei ole dinosaurus, mutta sen luokittelu on ollut sen erityisten piirteiden vuoksi vaikeaa ja sitä on pidetty myös muinaisten lintuliskojen jäänteenä. Hoatsinit ovat eläneet Ranskan seuduilla ehkä jo ainakin 36 miljoonaa vuotta siten. Hoatsin eli haisukäki, haisulintu tai töyhtökana(Opisthocomus hoazin) on eteläamerikkalainen lintu ja heimonsa ainoa laji.
Tyrannosaurus rex - kuningastyrannilisko
Parhaiten tunnettu petodinosaurus ja ylipäänsä yksi kaikkein tunnetuimmista dinosauruksista.
Syntarsus kayentakatae - (Nimesi Rowe 1989)
Syntarsus kayentakatae eli varhaisella jurakaudella, noin 200 miljoonaa vuotta sitten ainakin Arizonan pohjoisosissa. Se oli noin kolmen metrin pituinen, kaksoisheltan omaava petodinosaurus. Afrikassa eli suvun toinen tunnettu lajiSyntarsus rhodesiensis. Laji on nimetty uudelleenkin ja uusin nimi on Megapnosaurus.
Achelousaurus
Pienessä kuvassa alla Achelousaurus, joka varsin sarvekkaasta ja uhkaavasta ulkomuodostaan huolimatta oli kasvissyöjä. Sillä oli papukaijamainen nokka. Achelousauruksella oli pituutta 6 metriä ja se eli nykyisen Pohjois-Amerikan maaperällä myöhäisliitukaudella, 99,6 - 65,5 mvs.
Brachiosaurus
Brachiosaurus pitkine kauloineen edustaa tyypillistä, hyvin suurta dinosaurusta, joita on joskus kutsuttu brontosaureiksi. Brachiosaurus oli jättiläinen, jonka paino on voinut olla 80 tonnia ja pituus 25 metriä. Sillä piti olla hyvin vahva sydän, jotta se kykeni pumppaamaan verta ylös korkeuksiin, pitkää kaulaa myöten aina päähän saakka - ja sydän oli kooltaankin noin auton kokoinen.
Liliensternus
Liliensternus oli petodinosaurus ja yksi dinosaurusten varhaisia edustajia. Se eli myöhäistriaskaudella 205 miljoonaa vuotta sitten. Sen koko pituus oli noin 5 metriä ja se saattoi painaa 127 kg. Pienehköstä koostaan huolimatta se oli oman aikansa suurimpia petoja ja naposteli ahnaasti suihinsa ajan kasvinsyöjädinosauruksia, kuten Sellosauruksia.
Dilophosaurus
Dilophosaurus oli ensimmäisiä varhaisjurakauden petosauruksia 201 - 189 mvs. Molemmin puolin sen kalloa oli parilliset, puoliympyrän muotoiset luuharjanteet.Dilophosaurus saalisti eläviä dinosauruksia, mutta söi useiden petodinosaurusten tapaan myös haaskoja.
| Pleurocoelus nanus. Tämä suuri sauropodi oli kaikkien sauropodien tapaan kasvinsyöjä. Eli Pohjois-Amerikassa 125-112 mvs ja on ollut vuodesta 1997 Texasin osavaltion virallinen, kansallinen dinosaurus. North Carolina State Museum of Natural Sciences. RAVINTO Dinosauruksissa oli sekä kasvinsyöjiä, että lihansyöjiä. Lihansyöjät muodostivat petodinosaurusten ryhmän Theropoda, suomeksi "teropodit". Erikokoiset petodinosaurukset saalistivat hyvin erikokoisia eläimiä. Sitä mukaa, kuin kasvinsyöjädinosaurusten koko kasvoi, kasvoivat niitä saalistavat teropoditkin kooltaan yhä suuremmiksi. Toisaalta oli pieniä, kissankokoisia saalistajia, joille maistuivat hyönteisistä lähtien kaikkein pienimmät saalistettavat. Voisi sanoa niin, että kaikki mikä liikkui, kelpasi syötäväksi ja joutui saalistuskohteeksi. Eikä aina tarvinnut edes liikkuakaan, sillä poikkeuksetta teropodit olivat myös haaskansyöjiä. Rauhassa eivät saaneet olla vedenkään eläjät, sillä monet lajit erikoistuivat taitaviksi kalastajiksikin. Ornithischia-lahkoon kuuluneet linnunlantioiset dinosaurukset olivat kasvinsyöjiä. Kilpailua toistensa kanssa ne pyrkivät välttämään niin, että erikokoiset lajit ja heimot kehittyivät evoluution myötä syömään eri korkeuksilla kasvavaa kasvillisuutta. Sauropodit ylsivät puiden latvoihin kun taas pienimmmät kasvinsyöjät kahistelivat ja napostelivat ihan maan tasalta ja ruohojen juurista löytyviä kasvinosia. Kasveja syövät dinosaurukset olivat järjestäneet ruuansulatuksensa monin tavoin. Sauropodit, joista isoimpien piti ehtiä haalia jopa tonni päivässä vihermassaa sisuksiinsa, toimivat hyvin suoraviivaisesti. Ne eivät pureksineet ruokaansa juurikaan ollenkaan, vaan suuhun kuin haravakoneella ajettu lehvämassa nieltiin miltei sellaisenaan. Ruoka meni suoraan mahaan, missä sinne aiemmin niellyt jauhinkivet, gastroliitit tai erityiset bakteerit, kuin lehmän mahassa, esipehmensivät sen. Hadrosaureilla oli hampaaton nokka, jolla kasvit ensiksi napsittiin suuhun. Suun takaosassa olivat odottamassa valmiina kasvien jatkokäsittelyyn erikoisrakenteiset hampaat, joilla ravinto pilkottiin ja hienonnettiin ennen nielemistä. Hadrosaureilla oli hampaita vielä tavattoman paljon, sadoittain sekä ylä- että alaleuassa, jopa tuhatkin hammasta ja vanhojen ja kuluneiden tilalle kasvoi kaiken aikaa uusia. Sarvinaamoilla oli vahvat leuat ja saksimaiset hampaat, joilla paksutkin oksat helposti taittuivat.  Suchomus tenerensis oli valtava petolisko, joka oli erikoistunut saalistamaan kalaa. Nyt se on itse jäämässä saaliiksi, kun jättimäinen krokotiili on ahmaisemassa siitä lujaa otetta! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti