Minolaiset

Taakse, eteen, taakse, eteen. Hypitään ajassa.

Historia:
Kreetalla ja sen lähisaarilla vallinnut Aigeianmeren alueella noin 3000-1450 eaa. Minolaiset käyttivät kirjoituksissaan Lineaari-A tyyppistä kirjoitusta, jota nykyisin ei osta tulkita. Heidän kielensä ei ollut lainkaan sukua kreikan kielelle. On myös tutkittu, että minolaisten kieli ei ole sukua myöskään muille indoeurooppalaisille kielille eikä todennäköisesti myöskään seemiläisille kielille.
Minolaisten yhteiskunta ei muistuttanut myöhempää kreikkalaista soturiaateliin perustuvaa yhteiskuntaa. Minolaisen kulttuurin romahduksen vuonna 1450eaa. on tutkittu johtuvan Santorinin tulivuorenpuhkauksen aiheuttamasta hyökyaallosta ja tuhkasateesta.Romahdukselle saattaa olla myös muita syitä, kuten Kreikan mantereen mykeneläisen kulttuurin voimistuminen ja minolaisten varustautumattomuus sotiin.
Minolainen kulttuuri sai nimensä kreikkalaisen mytologian myyttiseltä kuninkaalta, Minokselta.

Uskonto:
Tunnetuin minolainen jumaluus oli härkä, joka oli hedelmällisyyden ja voiman vertauskuva. Muita jumaluuksia oli auringonjumala, äitijumalatar, hedelmällisyyden valtiatar ja viljan jumala,joka kuoli ja syntyi uudestaan joka vuosi.Minolaiset palvoivat enimmäkseen naispuolisia jumalia kuten äitijumalatarta, joka takasi hedelmällisyyden, sekä eläinten valtiarta, joka suojeli kotia,kaupunkeja, metsää ja manalaa. Eläinten valtiatar kuvataan usein yhdessä käärmeiden kanssa. Minolaisten arvellaan myös uskoneen eläinpäisiin demoneihin. On myös tutkittu, että ovatko minolaiset uhranneet ihmisiä uskonsa puolesta, koska vaarallisten härkätaisteluiden näyttää kuuluneen uskonmenoihin.


Kaupankäynti:
Minolaisen kulttuurin perusta oli kaupankäynnissä, mutta siitä ei ole myöhemmin löytynyt merkkejä sotilasaristokratiasta, mikä oli ominaista Kreikan kulttuurille. Kreeta, joka sijaitsee keskellä Itäistä Välimerta, oli edullisella paikalla merikaupankäynnille. Kaupankäynnin ansioista minolaiset olivat merkittäviä itäisellä Välimerellä ja heillä oli siirtokuntia Manner-Kreikassa asti. Tina oli minolaisten merkittävin vientituote, ja kuparia saatiin Kyprokselta. Minolaisen kulttuurin ajan merkittävin metalli oli pronssi, jota saatiin tinan ja kuparin seoksesta. Tunnetuin vientituote oli sahrami-niminen mauste. Myös kultaa, hopeaa ja keramiikkaruukkuja vietiin ja välitettiin Lähi-itään. Kaupankäyntiä oli Manner-Kreikan, Kyproksen, Anatolian, Syyrian, Espanjan, Egyptin ja Mesopotamin kanssa. Meripihkaa tuotiin Itämereltä 2000-1450 eaa.
Minolaisilla oli hyvä sijainti,joten kauppareititkin sijaitsivat hyvällä paikalla,Välimerellä. Heillä oli myös hyvä ja kehittynyt laivanrakennustaito, joka edisti heidän asemaansa.

Taiteet:
Minolaisella taiteella pyrittiin koristeellisuuteen.Kulttuuriin ei kuulunut hallitsijamuotokuvien, tai historiallisten tapahtumien kuvaaminen, myös uskonnolliset ja sotilaalliset aiheet olivat harvinaisia. Seinämaalausten pääaiheena oli luonto: kasvit,eläimet,maisemakuvat jne. Erityisesti härkä oli suosittu aihe minolaisessa maalaus- ja veistotaiteessa. Minolainen kulttuuri on ottanut taiteessa vaikutteita Egyptin taiteesta, sekä itämaisista,heettiläisistä kulttuureista. Esim. Knossoksen palatsi tunnetaan lukuisista seinämaalauksistaan. Seinille on mm. kuvattu naisia ja miehiä keräämässä kukkia sekä rituaalisia härkätaisteluja, mutta sotilasaiheita ei ole. Kuvataide: Knossoksen palatsin fresko, härkäakrobaatti (n.1550 eaa.)

Arkkitehtuuri:
Minolainen arkkitehtuuri oli keskitetty palatseihin, ei temppeleihin, kaupunkeihin tai hautoihin kuten esimerkiksi oli Egyptissä ja Mesopotamiassa. Kreetan saaren palatsit ja huvilatyyppiset rakennukset eivät myöskään olleet rakennettu puolustustarkoituksiin. Asuinmukavuus oli tärkeää, ja se näkyi mm. viemärijärjestelmistä. Rakennukset koristeltiin maalauksin ja palatsien pohjakaavat olivat epäsäännöllisiä.

Knossos oli minolaisen kulttuurin keskuspaikka. Knossos oli labyrinttia muistuttava palatsi, joka on edelleen tunnettu kaivauksistaan. Myöhemmän Kreikan tarujen mukaan sitä kutsutaan Minoksen palatsiksi. Knossos oli viisikerroksinen ja siinä oli yli 1300 huonetta. Seiniä koristelivat värikkäät maalaukset, jotka kertoivat minolaisten elämästä. Palatsissa oli asuintiloja, varastoja, käsityöpajoja ja uskonnollisia pyhäköitä. Vielä on epävarmaa, oliko Knossos poliittisen vai uskonnollisen vallan keskus vai molempien yhdistelmä eli teokratia. Keskusteluja on myös herättänyt se, oliko Knossos koko Kreetan saaren pääkaupunki vai ainoastaan sen suurin keskus. Kreetan kaikki muut palatsit tuhoutuivat tai hylättiin vähän vuoden 1500 eaa. jälkeen, mutta Knossos säilyi vielä senkin jälkeen 100 vuotta. Muita suuria keskuspaikkoja olivat: Faistos,Hagia Triada ja Mallia

Yhteiskunta:
Minolainen kulttuuri oli jakautunut eri yhteiskuntaluokkiin. Oli kalastajia,savenvalajia,kirjureita jne. Selvästi toisistaan eroavat hautalöydöt kertovat vainajien eriarvoisista yhteiskunnllisita asemista. Minolaisten yhteiskunta oli ensimmäinen korkeakulttuuri Euroopassa. Se täyttää korkeakulttuurin määritelmän, sillä se oli lukutaitoinen, yhteiskunta oli kaupungistunut, ja jakautunut eri ammattikuntiin.

Naisten asemaa minolaisessa yhteiskunnassa on mahdotonta ratkaista kokonaan, mutta on viittauksia siihen, että naisilla oli kuitenkin valtaa. Naisia näkyi paljon taideteoksissa ja naiset saattoivat toimia esim. papittarina, mikä oli tuohon aikaan merkittävä asema. Myös kreikkalaisessa kirjallisuudessa on viittauksia siihen, että minolaisnaiset olivat erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa. lähde?