Akkadilaiset

Akkadilaiset asuivat Mesopotamiassa n. vuosina 2350 eKr-2150 eKr. Akkad oli siis maailman ensimmäinen imperiumi. Akkad oli vanhaa sumerilaisten maata. Sumerilaisten lisäksi Mesopotamiaan saapui jossain vaiheessa seemiläisperäistä kieltä puhuva kansa, jonka jäsenet pikkuhiljaa integroituivat sumerilaiseen yhteiskuntaan. Sargon, yksi tämän kansan jäsenistä, kaappasi noin 2350 eaa vallan Kishin kaupungissa, valtasi muutkin sumerilaiset kaupunkivaltiot ja ulotti hallintansa lopulta aina Välimeren rannalle asti. Sargon perusti imperiumilleen uuden pääkaupungin, Akkadin, josta koko valtakunta, Sargonin kansa ja sen puhuma kieli saivat nimensä. Akkadin valta ilmeisesti rappeutui ajan myötä ja lopulta valtakunta murtui kokonaan amorilaisiksi ja gutilaisiksi kutsuttujen heimojen jatkuvien hyökkäyksien takia.

Hallitusaika	Nimi	Huomautuksia
Sumerin ja Akkadin kuninkaat
n. 2334-2279 eaa. tai 2371-2315 eaa.	Sargon (Sharrum-Kin)	Aikaisemmin Kishin kuningas
n. 2278-2270 eaa. tai 2315-2306 eaa.	Rimush	Murhattiin?
n. 2269-2255 eaa. tai 2306-2291 eaa.	Manishtushu	Murhattiin?
n. 2254-2218 eaa. tai 2291-2254 eaa.	Naram-Sin
n. 2217-2193 eaa. tai 2254-2230 eaa.	Shar-Kali-Sharri
n. 2192-2169 eaa. tai 2230-2226 eaa.	Hallitsijaton kausi	Anarkia
n. 2189-2189 eaa.	Igigi
n. 2189-2189 eaa.	Nanum
n. 2188-2188 eaa.	Emi
n. 2187-2187 eaa.	Elulu
n. 2186-2168 eaa.	Dudu
n. 2168-2154 eaa.	Shu-turul (Shadural; Shu-Durul)

Sargon loi ensimmäisenä pysyvän armeijan. Akkadista tuli virallinen kieli ja nuolenpääkirjoitus sovellettiin siihen. Sumerilaiset eivät suinkaan tyytyneet tähän, vaan kapinoivat. Silti Sargon arvosti Sumerin korkeaa kulttuuria. Kuningas pyrki edistämään merikauppaa.

Jo Sargon hankki laajoja maatiloja ja lopulta kaikki maa oli kuninkaiden käsissä. Myöhemmillä Akkadin hallitsijoilla oli tapana kuolla vallankaappauksissa ja palastsijuonitteluissa. Monia alueitakin menettettiin hallitsijoiden epävakauden johdosta.

Akkadilaiset kehittivät omalta osaltaan sumerilaista kulttuuria eteenpäin. Akkadissa rekennettiin teitä ja järjestettiin säännöllinen postin jako. Postimerkkien virkaa hoitivat savisinetit. Akkadissa pidettiin rekisteriä ja tehtiin karttoja maanomistuksesta. Akkadilaiset olivat kiinnostuneita tähtitieteistä ja kehittivät kaksoisvirranmaassa myöhemminkin käytetyn kalenterin.

Akkadista tunnetaan kaikkien aikojen ensimmäinen nimeltä tunnettu runoilija, kuunjumalan ylipapitar Enheduanna.