Heettiläiset

Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella pronssiajalla asunut sotaisa kansa, joka toivat raudan Eurooppaan. Heettien suuruudenaika oli 14. vuosisata eaa. Heettiläisten kieli oli indoeurooppalainen tai läheistä sukua näille kielille. Heettiläisten pääkaupunki oli Keski-Turkissa Halys-joen mutkan sisällä sijaitseva muinainen Hattushas eli Hattuša.

Ennen heettiläisiä Vähässä-Aasiassa asui hatti-niminen kansa, ja tätä nimeä egyptiläiset käyttivät heettiläisistä myöhemmin. Heettiläisten ryöstöretki luhisti Vanhan Babylonian, ja heidän laajenemisensa tuhosi Mitannin valtion. Eräässä vaiheessa heettiläiset sotivat Egyptiä vastaan Levantissa, nykyisen Israelin, Jordanian ja Syyrian alueella. Heettiläiset osasivat nuolenpääkirjoitusta ja heillä oli oma hieroglyfikirjoitus. Heettiläiset oppivat raudan käytön ehkä ensimmäisenä kansana Lähi-idässä noin 1350 eaa. He olivat myös kuuluisia hevosten kasvattajia. Heettiläisvaltakunta romahti noin 1180 eaa. merikansojen hyökkäykseen, ja sen jälkeen jäi muutamaksi sadaksi vuodeksi heettiläisiä pikkuvaltioita.

Vaikka kuvallisuus näkyy selvästi heettiläisissä hieroglyfeissä, kuva-aiheilla ei ole mitään tekemistä Egyptin hieroglyfien kanssa.

Heettiläistä hieroglyfikirjoitusta.

Vaikka kuvallisuus näkyy selvästi heettiläisissä hieroglyfeissä, kuva-aiheilla ei ole mitään tekemistä Egyptin hieroglyfien kanssa.

Vähä-Aasian itäosissa eläneet heettiläiset kehittivät oman hieroglyfikirjoituksensa. Sen esikuvana lienevät olleet Egyptin hieroglyfit. 

Urartu

Urartu oli Lähi-Idän valtioiden liitto noin 1350-850. Se tunnetaan lähinnä Assyrian vihollisena.

Kieli ja kulttuuriUrartun kulttuurilla oli hurrilainen tausta ja heettiläisiä kytkentöjä, mutta se on silti omaleimainen sivilisaatio. Urartun metallityöt olivat tunnettuja ja hyvin tehtyjä. Urartulaisia linnakkeita oli Vanissa, Armavirissa, Erebunissa (nykyisessä Jerevanissa), Anzafissa, Cavustepessa ja Başkalessa. Myös Altintepe, Toprakkale, Patnos ja Cavustepe olivat ainakin ajoittain urartulaisia. Hurrilaisia tiedetään olleen Syyriassa jo 2300 eaa. Uruatrin tai Nairin liitto mainitaan ensin kertaa vihollisena Assyrian Shalmaneser I:n piirtokirjoituksissa noin 1270 eaa. Urartulaiset hyökkäsivät toistuvasti Assyriaan, erityisesti sen kuninkaitten Tukulti-Ninurta I (n. 1240 eaa.), Tiglat-Pileser I (n. 1100 eaa.), Ashur-bel-kala (n. 1070 eaa.), Adad-nirari II (n. 900 eaa.), Tukulti-Ninurta II (n. 890 eaa.) ja Ashurnasirpal II (883–859 eaa.), Aramu (n. 860–843 eaa.) aikana.

Babylonia

Babylonia oli noin 2000-539 eKr.

Sijainti ja alkuperä

Babylonian alue sijaitsi muinaisesta Akkadista pohjoiseen. Babylonialaiset olivat akkadin erästä murretta puhuvia seemiläisiä.

Babylonian historia

Babylonin kaupunginmuurit.

Kun uus-Sumeri romahti lännestä tulleet seemiläiset amorilaiset ottivat kaupungin haltuunsa. Noin 1750 eaa. kuningas Hammurabi rakensi suuren valtakunnan. Tämä valtakunta hajosi 1600-luvulla eaa. pohjoisesta tulleiden kansojen hyökkäykseen.

Kasiitit hallitsivat Babyloniaa vuosisatoja 1100-luvulle eaa. saakka. Tuolloin valtakunta nousi lyhyen hajaannuksen jälkeen hetkellisesti kukoistukseen voimakkaan Nebukadnessar kunikaan hallitsemana. Häntä kuitenkin seurasi heikkoja kuninkaita ja levottomia aikoja. 1000-luvulla alue joutui aramealaisten (seemiläisiä) paimentolaisheimojen raakojen hyökkäysten kohteeksi.

Sittemin Babylonia oli pitkään Assyrian vallan alla 1000-600-luvulle eaa. Babylonialaiset inhosivat assyrialaisia vallanpitäjiä, koska nämä olivat kovaotteisia. Babylonialaiset kapinoivatkin säännöllisesti. 689 eaa. kiukustunut assyrialainen kuningas hävitti Babylonin kaupungin kokonaan ja ohjaten temppelin paikalle Eufratin vedet.

Uus-Babylonia syntyi Assyrian romahtamisen jälkeen. Se laajeni suurvallaksi. Persialaiset liittivät Babylonian osaksi valtakuntaansa 539 eaa.

Babylonian yhteiskunta

Kuuluisa Ishtarin portti

Babylonian yhteiskuntaa voidaan kuvata pyramidilla. Huipulla oli kuningas. Hänen lähellään olivat virkamiehet, papit ja sotapäälliköt. Sitten tulivat suurkauppiaat ja maanomistajat ja heidän jälkeen pienemmät kauppiaat, maanomistajat ja käsityöläiset. Pohjalla olivat orjat. Verotus ja virkamiehistö oli kehittynyt.

Suurinosa asukkaista oli köyhiä maanviljelijöitä, joiden työlle talous perustui. Käsityöt valmistettiin usein massatuotantona ja kauppa oli itsenäistä, eikä temppelihallinnon vallan alla.

Kuningas Hammurabi oli kuuluisa paitsi valloituksistaan, niin myös siitä, että hän kirjoitutti ensi kertaa ylös lain ns. Hammurabin laiksi. Laki oli melko tiukka ja sen ajatus oli "silmä silmästä, hammas hampaasta" eli kullekin tekojensa mukaan. Lailla oli suuri vaikutus myöhempään Lähi-Idän lainsäädäntöön. Sen piirteitä on nähtävissä niin Raamatun kuin Koraaninkin säännöstöissä.

Uskonto ja tietämys

Piirroksessa kuvatut Babylonian riippuvat puutarhat oli yksi vanhan maailman seitsemästä ihmeestä.

Kuten muillakin kaksoisvirran maan kansoilla babylonialaisillakin oli moni-jumalainen uskonto. Kansallisjumala Mardukia palvottiin kuuluisassa porraspyramiidi-temppelissä. Hän oli yksinvaltias, jonka vastuulla oli maailmankaikkeuden järjestys ja joka määräsi muiden jumalien tehtävät. Hänen symboolinsa oli siivekäs lohikäärme. Uudenvuoden aatto oli tärkeä riehakas juhla.Myös oli feminiininen Tummien vesien lohikäärmenainen Tiamat.

Temppeleissä kukoistivat matematiikka, tähtitiede ja tähdistäennustaminen. Babylonialaiset tarkkailivat innokkaasti taivasta ja merkitsivät muistiin sen tapahtumia, kuten kuun- ja auringonpimennyksiä. Temppeleissä oli observatorioita (eli tähtitorneja), jotka tarkkailivat merkkejä ja ilmoittivat niistä kuninkaalle.