Heettiläiset (joskus myös heetit) olivat nykyisen Turkin alueella pronssiajalla asunut sotaisa kansa, joka toivat raudan Eurooppaan. Heettien suuruudenaika oli 14. vuosisata eaa. Heettiläisten kieli oli indoeurooppalainen tai läheistä sukua näille kielille. Heettiläisten pääkaupunki oli Keski-Turkissa Halys-joen mutkan sisällä sijaitseva muinainen Hattushas eli Hattuša.
Ennen heettiläisiä Vähässä-Aasiassa asui hatti-niminen kansa, ja tätä nimeä egyptiläiset käyttivät heettiläisistä myöhemmin. Heettiläisten ryöstöretki luhisti Vanhan Babylonian, ja heidän laajenemisensa tuhosi Mitannin valtion. Eräässä vaiheessa heettiläiset sotivat Egyptiä vastaan Levantissa, nykyisen Israelin, Jordanian ja Syyrian alueella. Heettiläiset osasivat nuolenpääkirjoitusta ja heillä oli oma hieroglyfikirjoitus. Heettiläiset oppivat raudan käytön ehkä ensimmäisenä kansana Lähi-idässä noin 1350 eaa. He olivat myös kuuluisia hevosten kasvattajia. Heettiläisvaltakunta romahti noin 1180 eaa. merikansojen hyökkäykseen, ja sen jälkeen jäi muutamaksi sadaksi vuodeksi heettiläisiä pikkuvaltioita.
| Vaikka kuvallisuus näkyy selvästi heettiläisissä hieroglyfeissä, kuva-aiheilla ei ole mitään tekemistä Egyptin hieroglyfien kanssa. |
Heettiläistä hieroglyfikirjoitusta.
Vaikka kuvallisuus näkyy selvästi heettiläisissä hieroglyfeissä, kuva-aiheilla ei ole mitään tekemistä Egyptin hieroglyfien kanssa.
Vähä-Aasian itäosissa eläneet heettiläiset kehittivät oman hieroglyfikirjoituksensa. Sen esikuvana lienevät olleet Egyptin hieroglyfit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti