Homot

Homo Ergaster

Seuraava vaihe ihmisen kehityksessä nykyihmiseksi tapahtui n. 1,8 miljoonaa vuotta sitten 

Afrikassa, kun siellä eli laji nimeltään Homo Ergaster. Näillä nykyihmisen esi-isillä oli ensimmäistä 

kertaa tehokkain elimistön jäähdytysjärjestelmä. Niillä oli isot nenät, karvaton keho ja ne hikoilivat. 

Kaikki nämä auttoivat kehon jäähdyttämisessä Afrikan kuivilla mailla.

      Homo Ergaster eli n. 1,9-1,4 miljoonaa vuotta sitten. Nimi tulee kreikankielen sanasta ktístis, joka tarkoittaa työmiestä. Juuri H. Ergaster keksi nyrkki-iskurin ja käsikirveen n. 1,6 miljoonaa vuotta sitten. On löydetty myös todisteita siitä, että he osasivat käyttää tulta ja kypsentää lihaa.

     H. Ergasterilla oli myös isot aivot: se pystyi toimimaan yhteisössä, päättelemään jälkiä sekä keskustelemaan ja ymmärtämään lajitovereitaan.

Homo Erectus

N. 1,6 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa kehittyi Homo Erectus, eli pystyihminen. Se kasvoi 

korkeintan 1,60 m pitkäksi ja niillä oli hieman litteät kasvot. Laji levisi Afrikasta myös Lähi-itään. 

    Lähi-idässä eläessään tämä laji käytti bambua työkalujen raaka-aineena. Toki ne käyttivät myös vielä ihan kivestäkin tehtyjä työkaluja, mutta Lähi-idän bambumetsistä löytyi paljon myös tätä ainetta. Itse työkalut eivät olleet vielä kehittyneet mihinkään. Ei oltu mm. keksitty vielä yhdistää kiveä keppiin, jolloin oltaisiin saatu työkalulle varsi.

 Yhden asian tämä laji kyllä keksi ensimmäisenä: se onnistui hallitsemaan tulta. Ensimmäistä 

kertaa ihmisen historiassa pystyttiin hallitsemaan ympäristöä. Tuli saatiin aikaan lyömällä kahta kiveä vastakkain ja näin saamalla kipinöitä aikaiseksi.

    H. erectuksen aivotilavuus oli noin 950–1 100 cm³, keskimäärin 75 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Pystyihminen oli nykyihmistä rotevampi, voimakkaampi ja apinamaisempi. Sen pituus oli 130–160 cm. Luultavasti H. erectus osasi valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta sekä varastoida ruokaa. Varhaiset H. erectukset elivät Turkanajärven ja Olduvain rotkon tienoilla.

Homo Heidelbergensis

Homo Heidelbergensis eli Heidelberginihminen oli ensimmäisenä Eurooppaan levinnyt laji. Se eli n. 0,5 miljoonaa vuotta sitten. He olivat n. 1,8 metriä pitkiä ja muutenkin hieman nykyihmistä rotevampia, he olivat mm. lihaksikkaampia. 

    Heidelberginihmiset muistuttivat jo nykyihmistä melko suuresti. Ne käyttäytyivät nykyihmisen lailla. heillä oli mm. isot aivot ja tiiviit perhesuhteet. Hekin osasivat hyödyntää tulta apunaan. He osasivat myös käyttää luontoa lääkkeenä, eli he osasivat hyödyntää erilaisia kasveja parantamiseen.

 Yksi asia heidät kuitenkin erotti nykyihmisestä. Heillä ei ollut mielikuvitusta. He eivät mm. 

ymmärtäneet kuolemaa (kuolleet vain jätettiin jälkeen) tai muuta maailmaa vielä ihan niin hyvin kuin me. perhesuhteet ja puhuminen toki olivat vain vahvistuneet entisestään. 

 Heidelberginihminen kuoli sukupuuttoon n. 250 00 vuotta sitten. Erään tiedon mukaan tästä 

lajista olisi kehittynyt seuraava nykyihmisen esi-isä.